Nuorten mielenterveys: Tarvitsemme nopeampaa apua ja saumatonta yhteistyötä
- Karoliina Mäkäräinen
- 19.2.
- 5 min käytetty lukemiseen
Nuorten mielenterveysongelmat ovat nousseet hälyttävälle tasolle Suomessa. THL:n kouluterveyskyselyiden mukaan yhä useampi yläkoululainen, lukiolainen ja ammattiin opiskeleva nuori voi huonommin kuin ennen. Kelan tilastojen mukaan jopa joka neljännellä nuorella on jokin mielenterveyden häiriö. Tämä kehitys on huolestuttava, mutta samalla se avaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää palvelujärjestelmäämme entistä paremmin vastaamaan nuorten tarpeisiin.
Uudenlaisia palveluja nuorten tueksi
Nummelassa ja Tampereella on otettu käyttöön uudenlaisia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, kuten Walk in -terapia, joka tarjoaa nuorille maksutonta, anonyymia ja ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa ilman lähetettä tai ajanvarausta. Nummelan Ahteelassa terapia on käynnissä maanantaisin ja keskiviikkoisin, ja perjantaisin ajanvarauksella AlkuMedin tiloissa. Tampereella Hatanpään ja Tampereen yhteiskoulun lukioissa opiskelijat voivat käydä terapiassa kesken koulupäivän ilman ennakkovarausta.
Tällaiset palvelut ovat tervetulleita uudistuksia, sillä ne vastaavat suoraan nuorten tarpeeseen saada nopeaa ja helposti saavutettavaa apua. Diaconia Vihti ry:n toiminnanjohtaja Jari-Pekka Järvinen korostaa, kuinka tärkeää on tarjota nuorille keskusteluapua ilman lähetettä tai diagnoosia. Samoin Tampereen nuoret opiskelijat ovat kiitelleet mahdollisuutta puhua mieltä painavista asioista matalalla kynnyksellä.
Mielenterveyden haasteiden monisyiset syyt
Nuorten pahoinvoinnin taustalla on varmasti monia tekijöitä, kuten esimerkiksi korona-ajan aiheuttamat sosiaaliset rajoitukset, somen käytön lisääntyminen, koulutusjärjestelmän muuttuvat vaatimukset ja yleinen epävarmuus tulevaisuudesta. Erityisesti tytöillä ahdistus- ja masennusoireet ovat lisääntyneet huomattavasti. Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimusyksikön mukaan tyttöjen ahdistuneisuus on kasvanut yli 11 prosenttiyksikköä viime vuosina.
Sosiaalisen median jatkuva läsnäolo ja sen luomat ihannekuvat lisäävät paineita olla "paras versio itsestään", mikä voi johtaa itsetunnon ongelmiin ja ahdistukseen. Myös yhteiskunnan odotukset nuorten suoriutumisesta opinnoissa ja työelämässä ovat kasvaneet, mikä lisää suorituspaineita ja riskiä uupumukseen.
Tarve rakenteellisille muutoksille
Vaikka uudet terapiapalvelut ovat askel oikeaan suuntaan, tarvitaan laajempia rakenteellisia muutoksia. Hoitoon pääsy ei tällä hetkellä toteudu lain edellyttämällä tavalla, ja monilla alueilla oppilas- ja opiskeluhuollosta puuttuu sekä lääkäreitä että psykologeja. Psykiatrinen hoito on myös ruuhkautunut, ja nuoret joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä kohtuuttoman pitkään.
Oppilas- ja opiskeluhuollon järjestäminen kuuluu hyvinvointialueille, ja sen toteuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. On ensiarvoisen tärkeää, että opiskeluhuollon ja koulujen yhteistyö on saumatonta, jotta nuoret saavat tarvitsemansa tuen ajoissa ja tehokkaasti.
Mielenterveysongelmiin tulisi puuttua jo niiden alkumetreillä, ja samalla tulisi purkaa taustalla olevia yhteiskunnallisia ongelmia, kuten lapsiperheköyhyyttä, eriarvoisuutta ja ylisukupolvisia traumoja. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan mukaan ilman toisen asteen tutkintoa jäävä nuori maksaa yhteiskunnalle noin 295 000 euroa. Sijoittaminen nuorten mielenterveyteen ei siis ole pelkästään inhimillisesti oikein, vaan myös taloudellisesti järkevää.
Toivoa on
Vaikka tilanne on monelta osin synkkä, on tärkeää huomata myös positiiviset kehityssuunnat. Nykyajan nuoret osaavat ja uskaltavat puhua ongelmistaan avoimesti. Mieli ry:n asiantuntija Miguel Reyes korostaa, että muutos puhumattomuuden kulttuurista avoimuuteen on merkittävä askel eteenpäin. Nuorille tulee antaa mahdollisuus osallistua heitä koskevien päätösten tekemiseen ja heitä tulee aidosti kuunnella.
On selvää, että tarvitsemme lisää resursseja ja matalan kynnyksen palveluja nuorten mielenterveyden tueksi. Samalla meidän tulee rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokainen nuori tuntee itsensä arvostetuksi ja kokee tulevansa kuulluksi. Vain näin voimme estää ongelmien syvenemisen ja luoda toivoa tulevaisuuteen.
Lähteet:
In English:
The Alarming Rise of Youth Mental Health Issues in Finland
Youth mental health problems have reached an alarming level in Finland. According to THL's school health surveys, an increasing number of middle school, high school, and vocational students are struggling more than before. Kela’s statistics indicate that as many as one in four young people have some form of mental health disorder. This development is concerning, but it also presents an opportunity to examine and improve our service system to better meet the needs of young people.
New Types of Services to Support Youth
In Nummela and Tampere, new low-threshold mental health services have been introduced, such as Walk-in therapy, which provides free, anonymous, and solution-focused short-term therapy for young people without the need for a referral or appointment. In Nummela's Ahteela, therapy is available on Mondays and Wednesdays, while on Fridays, sessions are available by appointment at AlkuMedi’s facilities. In Tampere, students at Hatanpää and Tampereen yhteiskoulun high schools can attend therapy sessions during the school day without prior booking.
These kinds of services are a welcome reform, as they directly address the need for fast and easily accessible help. Jari-Pekka Järvinen, the executive director of Diaconia Vihti ry, emphasizes the importance of offering young people a chance to talk without requiring a referral or diagnosis. Similarly, students in Tampere have praised the opportunity to discuss their concerns in a low-threshold setting.
The Complex Causes of Mental Health Challenges
There are undoubtedly many factors contributing to youth distress, including the social restrictions caused by the COVID-19 pandemic, increased social media use, evolving educational demands, and general uncertainty about the future. Anxiety and depression symptoms have especially risen among girls. According to the Child Psychiatry Research Unit at the University of Turku, anxiety among girls has increased by over 11 percentage points in recent years.
The constant presence of social media and the idealized images it promotes add pressure to be the “best version” of oneself, which can lead to self-esteem issues and anxiety. Additionally, society’s expectations for young people to succeed in education and the workforce have increased, raising performance pressures and the risk of burnout.
The Need for Structural Changes
While new therapy services are a step in the right direction, broader structural changes are needed. Currently, access to care does not meet legal requirements, and in many areas, school and student health services lack doctors and psychologists. Psychiatric care is also overwhelmed, leading to unreasonably long waiting times for young people.
The organization of student welfare services falls under the responsibility of the wellbeing regions and requires close collaboration with municipalities. Seamless cooperation between student welfare services and schools is essential to ensure that young people receive the support they need in a timely and effective manner.
Mental health problems should be addressed at their early stages, while also dismantling the underlying societal issues, such as child poverty, inequality, and intergenerational trauma. According to the Independence Celebration Children's Foundation (Itla), a young person who does not complete secondary education costs society approximately €295,000. Investing in youth mental health is not only the right thing to do from a human perspective but also makes economic sense.
Hope for the Future
Although the situation is grim in many respects, it is important to recognize positive developments. Today’s youth are more willing and able to talk about their problems openly. Mieli ry expert Miguel Reyes highlights that the cultural shift from silence to openness is a significant step forward. Young people should be given the opportunity to participate in decisions that affect them and should be genuinely listened to.
It is clear that we need more resources and low-threshold services to support youth mental health. At the same time, we must build a society where every young person feels valued and heard. Only by doing so can we prevent problems from deepening and create hope for the future.
Sources:
Comments